Ylivertaisuuspyrkimysten uimalatoimialalla – uimaturvallisuuden kustannuksella – on loputtava

”Me WC-ankan väki suosittelemme WC-ankkaa.”

Ja siinä sitä taas ollaan. Nyt on kyse uimakoulusta. Alankomaiden uimalatoimiala koostuu yhdeksästä uimadiplomien tarjoajasta, jotka kaikki myöntävät oman diplominsa. Yksi näistä, Nationale Raad Zwemveiligheid (NRZ), saa vuosittain tästä palvelusta melkoisen summan valtionavustusta toiminnan edistämiseen ja markkinointiin.

Johtaja Titus Visserin luotsaama NRZ esittää, että NRZ:n diplomasarja on ”ainoa oikea”, ”valtakunnallisesti tunnustettu” ja ”virallinen” diplomi Alankomaissa. Hän myös suosittelee – kuten monet muutkin uimahallit maassa – NRZ:n diplomasarjan noudattamista. Toisin sanoen: ”Me NRZ:n väki suosittelemme NRZ:ää.” He pyrkivät saavuttamaan ja säilyttämään monopolin valtion rahoilla. Perusteluna käytetään uimaturvallisuutta. Melkein epätodellinen mutta valitettavan realistinen tapa ”tehdä isot rahat”.

Alankomaiden uintiopetuksen laatu on maailmanlaajuisesti tunnettu ja arvostettu. Monet maat käyvät tutustumassa uintiopetuksen ja siihen liittyvän diplomoinnin rakenteeseen ja kehitykseen. Kyse ei ole vain NRZ:stä vaan myös monista muista, kuten ENVOZ ja EasySwim. Kaikilla tarjoajilla on oma opetussuunnitelmansa ja opetustapansa, joka vastaa erilaisia diplomavaatimuksia. Tämän taustalla on paljon kehitystyötä, eikä sitä kyhätä kasaan noin vain. Vaikuttaa siltä, että NRZ yrittää tehdä itsestään ylivertaisen vähättelemällä muita tarjoajia. Mutta kun asiaan syventyy tarkemmin, totuus on toisenlainen.

Tros-radar käsitteli aihetta jokin aika sitten. Kyselyyn vastasi 5 863 ihmistä, joilla oli viimeisen viiden vuoden aikana ollut lapsi uimakoulussa. Esiin nousi monenlaisia kysymyksiä, jotka asiantuntijoiden silmissä olivat hieman propagandaa muiden uimadiplomien tarjoajien mustamaalaamiseksi. Esimerkiksi 31 % ei ollut täysin tyytyväinen uimaopettajan laatuun ja 25 % oli sitä mieltä, ettei opetetun osaamisen taso ollut riittävä.

Kun asiaan perehtyy tarkemmin, huomataan, että näiden 5 863 vanhemman lapsista 34 % oli käynyt NRZ:n Zwem-ABC:n mukaisen opetuksen ja 9 % Optisportin diplomien kautta (Optisport soveltaa lähes samoja vaatimuksia, mutta on vain liimannut niiden päälle oman logonsa; Optisport on tosin kulissien takana liittymässä takaisin NRZ:ään). Tämä tarkoittaa, että jopa 43 % kyselyyn vastanneista vanhemmista oli käynyt NRZ:n tai siihen liittyvän diplomin kautta. Kun tätä verrataan muiden tarjoajien 21 %:iin (Envoz 8 %, EasySwim 6 %, KNZB 3 %, NSWZ 3 %, ZON 1 %), kritiikki kohdistuu nimenomaan NRZ:n laatuun.

NRZ voi esiintyä ”sinä” tarjoajana, mutta se jää selvästi vaatimuksistaan jälkeen. Itsereflektio olisi hyvä keino ennen kuin astuu julkisuuteen ”ainoana oikeana diplomina”. Samassa artikkelissa herra Visser lisäksi väittää, että NRZ:n tunnustama koulutus on ainoa oikea NRZ:n lisenssin ”korkean” laatustandardin saavuttamiseksi.

Noord Hollands Dagbladin 19. maaliskuuta julkaistussa haastattelussa Titus Visser kommentoi Alkmaar Sportin eroa NRZ:stä: ”Kyse on todennäköisemmin henkilöstöstä. Lisenssimme säilyttämiseksi vaadimme, että työskennellään pätevällä henkilökunnalla. Sellaisille ihmisille pitää maksaa paremmin. Alkmaar Sport on kaupallinen toimija. Sellaiset organisaatiot yrittävät painaa kustannuksia alas.” Kysyttäessä muusta kuin NRZ:n tunnustamasta koulutuksesta, jonka Alkmaar Sport valitsee, Visser vastasi: ”He voivat kyhätä itse jonkin koulutuspätkän kasaan ja asettaa ihmisiä altaan reunalle. Se on sallittua, sitä ei ole kielletty.”

ENVOZ:n kaltaiset toimijat ovat CRKBO:n (Centraal Register Kort Beroepsonderwijs) ja NRTO:n (Nederlandse Raad voor Training en Opleiding) tunnustamia yksityisiä koulutuslaitoksia. Niissä uimaturvallisuus, uimataito ja laatu ovat etusijalla. Tämä on NRZ:stä riippumatonta, mutta ei suinkaan laadultaan huonompaa. Herra Visserin lausunnot tuovatkin todella mieleen sen WC-ankan.

NRZ:n missio ja visio on remontoitava perusteellisesti. Ajatus siitä, että he olisivat ainutlaatuinen taho ylivertaisine uimadiplomeineen, saa mennä roskikseen, ja valtionavustukset on jaettava oikeudenmukaisesti kaikkien niiden uimadiplomien tarjoajien kesken, jotka päivästä toiseen kouluttavat uimaopettajia ja lapsia tulevaisuutta varten. Koronakausi on paljastanut yhä selvemmin kuilun ”rahan” ja todellisen uimaturvallisuuden välillä. Uimaturvallisuutta ei osteta rahalla, se luodaan ihmisten työllä. Keskinäinen kunnioitus toistensa näkemyksiä kohtaan on välttämätöntä; yhteisenä tavoitteena on nostaa Alankomaiden uimaturvallisuuden tasoa. Sitä tässä tarvitaan. Tätä varten on vielä kaadettava monta pyhää lehmää kaikkine seurauksineen. Kunhan uimaturvallisuus vain saadaan kartalle ja isot rahat ohjautuvat sinne, minne niiden kuuluukin.

--------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Tämä artikkeli syntyi Noord Hollands Dagbladissa ilmestyneen artikkelin pohjalta.

Linkki: https://www.noordhollandsdagblad.nl/cnt/dmf20220318_61356834?utm_source=google&utm_medium=organic

Lisäksi on hyödynnetty Tros Radarin 14. maaliskuuta lähetetyn ohjelman tietoja.

Linkki: https://radar.avrotros.nl/uitzendingen/gemist/item/nederlands-zwemonderwijs-onder-de-maat/ en https://radar.avrotros.nl/testpanel/uitslagen/item/ouders-niet-op-de-hoogte-van-ongediplomeerde-zweminstructeurs/

Ja: https://radar.avrotros.nl/testpanel/uitslagen/item/ouders-niet-op-de-hoogte-van-ongediplomeerde-zweminstructeurs/