Pepijn Keppel puolustaa 7. maaliskuuta ilmestyneessä Trouw-lehden kolumnissaan pakollisen kouluuinnin palauttamista. Hänen argumenttinsa – että nousevat uintiopetuksen kustannukset ja sulkeutuvat uimahallit lisäävät hukkumisia, ja että kouluuinti on ratkaisu tähän – kuulostaa loogiselta. Mutta se on myös liian yksioikoinen. Siinä sivuutetaan nykyisen koulutusjärjestelmän todellisuus, jossa paine peruskouluja kohtaan on jo nyt valtava ja lisävelvoitteet ovat pelkkää haihattelua.
📚 Koulutuksen todellisuus vastaan toiveajattelu
Nykyinen perusopetus on täynnä pakollisia oppiaineita, kuten matematiikkaa, äidinkieltä ja yhteiskuntaoppia. Näille aineille on määrätty tuntimäärät, jotka koulujen on täytettävä, ja niistä käydään jo nyt kovaa vääntöä opetusajan ja henkilöstön puutteen vuoksi. Kouluuinti ei tarkoita pelkästään lisää opetusaikaa, vaan myös matka-aikaa, vaihtoaikaa ja käytännön järjestelyjä. Tämä voi kasvaa 100–180 tuntiin lukuvuodessa. Tämä aika on otettava jostakin – ja se tarkoittaa vähennyksiä keskeisistä oppiaineista, joissa monilla lapsilla on jo nyt vaikeuksia.
🔍 Perinteisen mallin ongelma
Kouluuinnin perinteinen malli olettaa, että oppilaat menevät ryhmänä uimahalliin, vaihtavat vaatteet, käyvät uintitunnin ja palaavat kouluun. Tämä on kouluille logistinen painajainen ja tekee lisäksi uintiajasta tehotonta. Uintiopetuksen tulee olla vaikuttavaa ja tavoitteellista. Useat tutkimukset osoittavat, että lapset hyötyvät uintiopetuksesta todella vasta suuremmalla tuntitiheydellä kuin kouluuinnin perinteiset viikoittaiset tai joka toinen viikko pidettävät tunnit.
🏊 Uintidiplomin vaatima tuntimäärä
Tutkimus osoittaa, että uintidiplomin suorittaminen vaatii huomattavan määrän tunteja. Keskimäärin A-diplomin suorittaminen kestää 51 tuntia, mikä vastaa 68:aa 45 minuutin oppituntia. Koko ABC-diplomin suorittaminen kestää keskimäärin 84 tuntia eli 112:ta 45 minuutin oppituntia.
Kun kouluuintia tarjotaan vain kerran viikossa, se tarkoittaa, että lapsi tarvitsee lähes kaksi lukuvuotta pelkän A-diplomin suorittamiseen, sillä lukuvuodessa on vain 41 opetusviikkoa. Puhumattakaan siitä, että koululomat katkaisevat jatkuvuuden kerta toisensa jälkeen. Riittävän vaikutuksen saavuttamiseksi lapsen pitäisi oikeastaan uida kaksi kertaa viikossa. Koko ABC-diplomia varten lapsen pitäisi osallistua kouluuintiin useiden lukuvuosien ajan. Tämä on yksinkertaisesti mahdotonta nykyisen koulutusjärjestelmän puitteissa.
⏳ Ajanhukka ja vaikutus opetukseen
Lisäksi uintituntien ympärillä hukkaantuu paljon aikaa. Kun oppitunti kestää 45 minuuttia, vaihtoaikaa kuluu kahdesti viisitoista minuuttia ja matka-aikaa kahdesti kymmenen minuuttia, yksi uintitunti vie yhteensä 95 minuuttia. Tämä ajanhukka on suoraan pois perusopetuksen muilta oppiaineilta.
✅ Uintiopetuslupa toteuttamiskelpoisena vaihtoehtona
Nederlandse Stichting Water- & Zwemveiligheid (NSWZ) haluaa antaa myös perusopetukselle äänen kouluuintiaiheessa ja lähettää siksi tällä viikolla kyselyn 7 000 peruskoululle. Tämän tutkimuksen on tarkoitus tehdä selväksi, millainen vaikutus kouluuinnilla olisi tavalliseen opetukseen. Tutkimuksen tulokset jaetaan alahuoneelle (Tweede Kamer), ja niitä voidaan käyttää päätöksenteossa tai lähtökohtana valtion jatkotutkimukselle. Lisäksi NSWZ on jo pitkään puolustanut vaihtoehtoa: uintiopetuslupaa. Vanhemmat saavat mahdollisuuden viedä lapsensa viikoittain kouluaikana uintitunnille ilman, että tämä on pois opetussuunnitelmasta.
👶 Miksi uintiopetuslupa toimii pienten lasten kohdalla
Uintiopetuslupa koskisi luokkien 1 ja 2 lapsia, kun uintiopetus aloitetaan 4-vuotiaana (luokka 1) ja 5-vuotiaana (luokka 2). Tämä nuori kohderyhmä ei vielä kykene pukeutumaan itsenäisesti ennen uintituntia ja sen jälkeen, mikä tarkoittaa, että he tarvitsevat aina saattajan. Tämä tekee uintiopetusluvan myöntämisestä käytännössä helpompaa, sillä esikoululuokilla on joustavampi päiväjärjestys ja poissaolot vaikuttavat vähemmän kielteisesti oppimisen kehitykseen.
Luokasta 3 lähtien (ikä 6–7 vuotta) lapset ovat riittävän itsenäisiä pukeutuakseen itse, mutta saattaminen uimahallille on edelleen välttämätöntä. Opettajilla on lupa saattaa oppilaita uimahalliin ja takaisin, mutta he eivät saa auttaa pukeutumisessa. Tämä tarkoittaa, että koulut ovat riippuvaisia avustavista vanhemmista, jotka ottavat tämän tehtävän hoitaakseen. Lisäksi luokka 3 on oppisisällöltään ja työläytensä puolesta huomattavasti raskaampi kuin luokat 1 ja 2. Opetusajan menettämisellä tällä luokalla on siksi paljon suurempi kielteinen vaikutus oppimistuloksiin.
Käyttämällä uintiopetuslupaa nuorimpien oppilaiden kohdalla opetus säilyy ylemmillä luokilla häiriöttömänä, samalla kun lapset saavat mahdollisuuden oppia uimaan tehokkaalla tavalla. Tämä on win-win-tilanne lapsille, uima-alalle ja perusopetukselle. Tätä ehdotusta selvitetään parhaillaan, ja se esitetään suosituksena alahuoneelle (Tweede Kamer).
💰 Raha ei ole ongelma, vaan lähestymistapa on
Keppel toteaa aivan oikein, että Alankomailla on rahaa riittävästi, kun otetaan huomioon viimeaikainen 8 miljardin euron ylijäämä budjetissa. Mutta pelkkä rahan osoittaminen velvoitteeseen, joka lisää opetuksen kuormaa eikä ole todistetusti tehokkaampi, jää vaillinaiseksi. Nederlandse Stichting Water- & Zwemveiligheid (NSWZ) korostaa, että prioriteetit on ensin määritettävä selkeästi. Uintiopetus on epäilemättä prioriteetti, mutta ennen kuin siihen ohjataan rahaa, tutkimuksen ja asiantuntemuksen on ensin osoitettava, kuinka nämä varat voidaan käyttää oikealla tavalla.
NSWZ vaatii nykyisten tukijärjestelmien ja käyttökorvausten tarkastelua etenkin kunnallisissa ja puolikaupallisissa uimahalleissa, joissa kunta toimii ylläpitäjänä tai kiinteistön omistajana. Näin julkiset varat voidaan käyttää paremmin uintiopetuksen edistämiseen. Lisäksi on kolmas, mutta ei suinkaan vähäpätöinen ryhmä: kaupalliset uimakoulut ja uimahallit. Nämä jäävät usein useimpien tukijärjestelmien ulkopuolelle ja joutuvat siksi siirtämään kaikki kustannukset, mukaan lukien nousevat menot, suoraan asiakkaiden maksettavaksi. Tämä johtaa epäreiluihin suhteisiin uintiopetuksen kustannusrakenteessa.
🎯 Johtopäätös
Vaatimus kouluuinnista kumpuaa ymmärrettävästä huolesta uimaturvallisuutta kohtaan, mutta se ei ole loppuun asti mietitty nykyisen perusopetuksen kontekstissa. Se vaatii valtavan aikapanostuksen ja on pois keskeisistä oppiaineista. NSWZ tarjoaa realistisemman ja joustavamman vaihtoehdon, joka parantaa uimaturvallisuutta kuormittamatta opetusta entisestään. On aika lakata pelkästään huutamasta muutosta ja alkaa todella tarkastella toimivia ratkaisuja.
🔁 Jaa tämä artikkeli pitääksesi keskustelun käynnissä! #uimaturvallisuus #opetus #kouluuinti #uintiopetus #NSWZ
Lähde:
Trouw-lehden artikkeli 7.3.2025: https://www.trouw.nl/sport/verplicht-het-schoolzwemmen-voordat-de-dijken-breken~bac345c3/
- Van Nispen ja Mohandis nostavat vesiturvallisuuden esiin: hyväksyttyjen aloitteiden vaikutus.2025-09-12
- Mielipide: Lyhyemmät suihkut ja saippuakielto uimahalleissa — naamioitu säästötoimenpide?2025-01-20
- Mulier Instituut kylvää hämmennystä yksipuolisilla uimaturvallisuusluvuilla2025-01-15
- TIEDOTE: Avoimuus ja yhteistyö ratkaisevat lasten uimaturvallisuuden tulevaisuuden2025-01-08
- Uimaopetus vuonna 2025: Prioriteetit2025-01-01