Koronakriisi on jättänyt syvät jäljet moniin toimialoihin. "Tavallinen" ei ole enää niin tavallista. Vanha, tuttu perusta joutui täysin yllätetyksi kriisin rajuista vaikutuksista alan pyörittämiseen. Tehdyt valinnat eivät osoittautuneet oikeiksi, ja se kohderyhmä, jonka etuja piti valvoa, kokee jääneensä "osittain" heitteille. Otetaan esimerkiksi ravintola-ala ja sen edunvalvoja Koninklijke Horeca Nederland. Instituutio, jonka pitäisi ajaa laajan ravintolakentän etuja. Lopulta lukuisten neuvottelujen tulos ei silti riittänyt saamaan ravintoloita auki. Ja tämä siitä huolimatta, että kaikissa naapurimaissa näin oli.
Katsotaanpa sitten uima-alaa. Instituutio, joka on pyörinyt samalla tavalla jo vuosikymmeniä. On ministeriö, sen alla kunnalliseen kiinteistöomaisuuteen tarkoitettu avustustaho, ja molemmat ovat merkittäviä myös alan järjestöjen avustusten kannalta. Ison rahan intressit ovat valtavat. Sen vuoksi todelliset intressit jäävät varjoon. Uima-alan pitäisi olla olemassa koko uimahallimaailmaa varten. Koko pandemian ajan kävi kuitenkin ilmi, ettei se valvonut kaikkien etuja. Yksi suuresti unohdettu ja äärimmäisen tärkeä osa-alue oli muun muassa uimaopetus. Uimahallin pitäminen auki pelkkää uimaopetusta varten maksaa nimittäin rahaa. Jos siis ajattelet lompakkoa, pidät uimahallit suljettuina — tässä tulee iso raha kuvaan. Sitten vielä eräs asia. Miksi "ala" hyväksyi noin vain koronapassin (CTB)? CTB oli VWS:n (sosiaali- ja terveysministeriön) lippulaiva, ja koska sama ministeriö vastaa myös yhteistyötä tekevien alan järjestöjen avustuksista, sitä ei noin vain aseteta vastaan. Et lähde ärsyttämään omaa avustuksesi myöntäjää, jos avustusrahat ovat sen myötä vaarassa.
Lyhyesti sanottuna: instituutio "yhteistyötä tekevät uima-alan järjestöt" on pyörinyt jo vuosia rahan ja vallan ympärillä. Huono neuvonantaja, kun kyse on todellisesta käyttäjästä. Jos "alan järjestöt" olisivat todella ajaneet käyttäjiensä etua, tilanne ei olisi koskaan riistäytynyt näin käsistä. Tässä yhteydessä on ajateltava sulkemisia sekä CTB:tä uimahallien ja uimakoululaisten vanhempien osalta. Miten on voitu päätyä siihen, että liikuntaa ja ennen kaikkea turvallisuutta käytettiin VWS:n pelinappulana rokotusten edistämiseen? Tuomioistuin katsoi, että uimaopetus voitiin luokitella opetustoiminnaksi. Näin uimaopetuksesta olisi tullut CTB-vapaata. Yhteistyötä tekevät järjestöt olisivat voineet tarttua tähän hyvin ja tehdä aidosti jotain kaikkien uimakoululaisten hyväksi. Mutta ei — vastaan pantiin, koska eihän VWS:ää voi avoimesti pettää. Ala, jonka puolesta voi mielestäni hävetä ihan kunnolla.
Nyt, kun katsotaan taaksepäin kahta vuotta kestänyttä kamppailua sellaista hallitusta vastaan, jolla näyttää olevan silmälaput seurannaisvahinkojen suhteen, kuilu on vain kasvanut. Avustuksia laajennettiin niille tahoille, jotka toimivat yhteistyössä; työtä jatketaan stoalaisen tyynesti, ja liitännäisvahingot, kuten tuhansien lasten sulkeminen ulos CTB:n vuoksi, otetaan annettuna. Nämä "yhteistyötä tekevät tahot" eivät ole enää tätä aikaa. Alalle on tehtävä perusteellinen remontti, ja kaupallisilla uimaopetusta tarjoavilla toimijoilla, joiden tavoitteena on aidosti edistää uimaturvallisuutta, on oltava painava ääni vanhaa kaartia vastaan. Älkää enää antako uimaturvallisuuden ja uimaopetuksen tulevaisuuden tulla vain pölyisen kirjoituspöydän takaa. Aloittakaa poliittisesti keskustelu uimaturvallisuuden uudelleenjärjestelystä ja tulevaisuudesta niiden tahojen kanssa, jotka ovat aidosti tulevaisuuteen suuntautuneita.
- Van Nispen ja Mohandis nostavat vesiturvallisuuden esiin: hyväksyttyjen aloitteiden vaikutus.2025-09-12
- Kouluuinti: Saavuttamaton haave vai realistinen suunnitelma?2025-03-11
- Mielipide: Lyhyemmät suihkut ja saippuakielto uimahalleissa — naamioitu säästötoimenpide?2025-01-20
- Mulier Instituut kylvää hämmennystä yksipuolisilla uimaturvallisuusluvuilla2025-01-15
- TIEDOTE: Avoimuus ja yhteistyö ratkaisevat lasten uimaturvallisuuden tulevaisuuden2025-01-08